Los Artilleros Faniristeily 7.5 – 8.5.2005

 

Tämä tarina on tosi. Tarina on myöskin täysin allekirjoittaneen oma henkilökohtainen mielipide ja näkemys asiasta. On oletettavaa

että muilla paikallaolijoilla saattaa olla joiltain osin poikkeavia mielipiteitä ja näkemyksiä. Siinäpähän on! ;-) Lukekaa omalla vastuullanne.

 

Reissuvalmistelut (ennen reissua):

Ennen kuin matkaan päästiin risteilyisäntämme Jani suoritti uskomattoman suorituksen järkkäämällä meille hytit

Romantika nimiseltä laivalta ja yrittäen ottaa selvää ketkä nyt läksivät matkaan ja mitähän kummaa tuo porukka halusi siellä

Syödä vai mitään. Lisäksi Jani fakiirimaisesti sai laskettua kustannusarvion eikä edes pieleen. Kiitokset Janille järjestelyistä.

 

7.5.2005 – aamupäivä:

Jänskättää lähtö. Jotta elämä ei olisi liian helppoa oli yksi peruutuspaikka ilmaantunut neljän hengen poikamieshyttiin. No

miullapa välähti mielessä että sehän ois hyvä saada täytettyä se paikka. Soitto Mikolle auttoi asiassa ja saimme uuden fanin

matkaamme eli Topon. Topo herätettiin pienoisessa tremoloksessa noin kello12sta ja ilmoitettiin että lähtö on tunnin päästä

kohti Tallinnaa. Suora lainaus Topolta ”Ei tässä ole mitään ongelmaa” ja Topo matkaan. Kamppeet oli pakattu ja pläni oli

selvä. Tallinnaan oli päästävä maihin seuraavana päivänä sillä allekirjoittanut meni sinne ensimmäistä kertaa elämässään.

 

7.5.2005 – noin 12:40:

Neuvoa antavat Old Parkin terassilla ennen bussin tuloa. Ryntäys bussiin mutta voi elämän kevät! Ainut korttipöytä oli jo varattu.

Joku kerkisi ennen meikäläistä bussiin. No ei muuta kun valtaamaan bussin takaosastoa ja rynnäkön jälkeen sika- tarkoitan takaosasto

oli meidän. Loppu porukkakin pääsi terassilta bussiin (myös Topo).

 

 

7.5.2005 – Yhden hujakoilla:

Kaikki matkalle lähteneet risteilyisäntä Jani mukaan lukien bussissa ja bussi matkalla kohti Helsinkiä. Harrikin mukana (vielä?).

Iloinen puheensorina täyttää bussin peräosan ja kaikkia jänskättää niin pirusti että mitä kokemuksia sitä taas takkiin tarttuu

tältä reissulta. Fani määrä on ennätyksellisen korkea! Kiitokset faneille loistavasta osaanotosta!

 

 

 

 

 

7.5.2005 – Heti koht sillään edellisen hetken jälkeen:

Atte (eli mie jos nyt joku ei miuta tunne) alkaa mesomaan jotain ja kaivelee reppuaan. Topo ihmettelee mihin ihmeen seurueeseen sitä taas on

krapulapäissään päätynyt. Pulloja sihahtelee auki siellä täällä. Suunnitellaan korttipöydän valtaamista rynnäköllä sekä Mikon käyttämistä pöytänä.

Eli homma alkaa karata käsistä kunnes meikäläinen ottaa homman haltuun alkaen messuta!

 

7.5.2005 – Edelleen bussissa.

Ajattelen myöntää kunniakirjat menneestä kaudesta jo menomatkalla bussissa. Laivalla porukkaa ei kuitenkaan saa kaikki kasaan yhteen paikkaa ja

epäilen että tarkkaavaisuuskin saattaa olla jo hieman heikentynyt siinä vaiheessa mukana olijoilta. Kunniakirjoja myönnetään seuraavasti (kovalla äänellä

kailottaen ja suureleisesti meuhkaten):

 

Paras pistemies ja eniten tehtyjä maaleja – Harri

Paras puolustaja – Janne

Syöttökone – Jani

Vuoden tulokas eli Rookie – Jari

Paras turnausvahvistus ja turnausorganisaattori – Arto

Paras potentiaalinen paluuntekijä – Marko

Käyristetyin maila, kovin laukaus ja sisupussi – Jarno

Eniten treenaava pelaaja ja paras juniori – Mikko

Paras puolustava hyökkääjä – Jouko

Syöttökone (jaettu titteli) ja ahkerin pelissä kävijä – Kimmo

Ansioitunein maalivahti – Teemu

Aktiivisin fani – Sanna (LA:n kiittää ja erityisesti allekirjoittanut!)

 

Kunniakirjat jaettiin mitaleitten ja raikuvien aploodien kera paikalla olijoille. Raati (Atte & Kimmo) kiittää koko joukkuetta hyvistä pelisuorituksista.

 

Lisäksi annettiin Kovaäänisin pelaaja ja paras tsemppaaja kunniakirja meikäläiselle!Aivan käsittämätöntä! Allekirjoittanut teki juhlallisen ilmoituksen

ja ilmoitti että oli kosinut aktiivisinta fania Sannaa ja hän oli vastannut kyllä! (meikäläinen on onnesta ymmyrkäisenä edelleen)   

 

 

 

7.5.2005 – Pari tuntia ajettu, kaikki vieläkin tallella

Kortti peli alkoi kumminkin. Tikkipokkaa oppi pelaamaan jopa meikäläinen ja Topo joskin huonolla menestyksellä. Välillä tuli puhuttua sen verran

sutjakasti että piti ottaa kostuketta ettei suu kuiva. Huomasin että muutkin valittivat bussin kuivaa ilmanalaa ja kostuttivat suutaan kuka milläkin.

Anteliaimmat laittoivat jopa pulloa kiertoon että muutkin saisivat nauttia virvoiketta. Ensimmäinen pysähdys tehtiin Haminassa. Tuossa vaiheessa pää

oli sekaisin kun Haminan kaupunki korttipelistä ja mutkaisesta tiestä johtuen.

 

7.5.2005 – Helsinki, satamaterminaali kello noin 17:30 (kai?)

Saavuimme satamaan. Poistuimme arvokkaasti ja hyvässä järjestyksessä täydestä bussista. Epäilimme että Harri on kadonnut mutta Harri löytyi vielä! Ei siis

hätää. Raahauduimme terminaaliin ja suuntasimme odottamaan terminaalin ”kahvilaan”. Portaiden nouseminen tuppasi janottamaan joten otimme muutamat

neuvoa antavat (tai ainakin mie otin). Arto ja Katja löydettiin remmiin mukaan. Nyt oli koko kööri kasassa ja iloinen rupattelun sorina täytti seurueen pöydän.

Topo koukkasi tutustumaan muihin laivalle tulijoihin viereiseen pöytään.

 

 

 

7.5.2005 – 17:50 hujakoissa

Ryntäys laivaan! Hytin valtaus!

 

7.5.2005 – Abouttiarallaa kuuden hujakoissa

Pöytä varattuna laivan ruokailutiloissa ja koko LA faniristeilyporukka löysi tiensä paikalle. Allekirjoittanut marmatti ruokaa jonottaessa että muut ihmiset ei osaa käyttäytyä

seisovassa pöydässä ja hamstraavat lautasensa aivan täyteen ruokaa. Palatessa pöytään lautasella oli kaikkea mahdollista (varmaan kahdeksaa eri liharuokaa) niin että

hyvä kun lautaselle mahtui. Sama toistui myös alkuruokien ja jälkiruuan osalta. Mutta miulla nyt onkin oikeus hamstrata toisin kuin muilla ;-) Eli syötyä tuli ihan hyvin.

Tarjoilu (juomien) oli normaalia tylytystä ja epäilen että kukaan ei edes vilaukselta nähnyt yhtään hymyä meidän pöytään tarjoilleelta tarjoilijalta. Laivaa keikutti n. 2 minuutin ajan

ohi kiitävän laivan aallokko mutta muuten merellä oli tyyntä. Ainoastaan loppuillasta porukkaa keinutti ;-)

 

 

 

 

 

7.5.2005 – Joskus äskeisen jälkeen

Ryntäys ostoksille. Nestettä hamstrattiin hyttiin siltä varalta että meressä loppuu vesi. Nesteelle suoritettiin laatutarkistuksia makukokeeseen perustuen.

 

 

 

 

 

 

7.5.2005 – Loppuilta

Häppeninkiä oli loppuillaksi vaikka kuinka. Valitettavasti allekirjoittanut ei jaksa nyt dokumentoida kaikkea mutta kiittää mukana olijoita shamppanjatarjoilusta ja

erittäin hyvästä seurasta. Harri teki tiliä ammattimaisilla kirurgisilla pelimerkkien sijoitteluillaan laivan pelipöydissä. Muutoin keskityimme varmistamaan laivan

juomatarjoilujen laatua. Tietääkseni kaikki juodut juomat olivat tasalaatuisia ja standardit täyttäviä. Joillekkin nukkumatti tuli aikaisemmin kuin toisille. Parille nimeltämainitsemattomalle

se ei tullut ollenkaan. Tämä oli hienoa sillä ainakin meidän hytissä herätys toimi koska nämä sankarit osasivat herättää meidät ajoissa aamupalalle. Vankka suoritus mikä osoitti kestävyyden

olevan kunnossa ;-). Illan aikana saattoi kuulla useamminkin kuin kerran sanat ”Huima” ja ”Rivo”

 

8.5.2005 – Kello 7:00 – 8:30

Herätys (meidän hytissä Mikon ja Topon toimesta). Pojat eivät siis tuhlanneet aikaa nukkumiseen laivalla. ”Lähe Seppo völjyyn!” huuto kajahti ovelta ja muutenkin hytissä oli armoton säätö.

Satu oli jossain vaiheessa nimetty Seppo Keinonen edellisen illan kuluessa. No meikäläinen osoitti pientä aamukärttyisyyttä pojille jotka hyvää hyvyyttään meidät herättivät. Sitten ei muuta kun

aamukahville ennen kuin krapula iskee.  Ei iskenyt kumma kyllä. Aamupalakin oli maittava ja kahvi pahaa.

 

8.5.2005 Tallinna 8:30 – 13:00

Ensimmäisellä etapilla Mikko,Topo ja Satu olivat vielä miun ja Sannan völjyssä ;-) Muut kuitenkin tippuivat meidän remmistä Merekeskuksen jälkeen. Allekirjoittanut näki Tallinnassa niin vanhan kaupungin kuin paikalliset ostoskeskuksetkin. Kiersimme suhteellisen ison lenkin. Tarkoitus oli ostaa reissulta housut mutta mukaan tarttuikin meikäläiselle pastakone. Eipä aikaakaan kun palatessa laivalle

nohevana miehenä lohkaisin ”Pasta reissu mutta tulipahan tehtyä!” ja ”Pastaaks tässä, kun läjässä kestää”. Tallinna on kaikinpuolin mukava kaupunki joskin hintataso oli kyllä ihan Suomen luokka.

Kaikki eivät herääneet ajoissa jotta olisivat päässeet Tallinnan maaperälle saakka.

 

 

 

 

 

 

8.5.2005 13:30 Romatikalla taas

Laiva kohti Helsinkiä ja laivan pubiin kisastudio pystyyn. Katselimme formuloita ja maistelimme sivistyneesti eurooppalaisittan erilaisia oluita Arton kanssa. Paikalle saapui lopulta lähes koko poppoo

ja spekuloimme niin Räikkösen menestystä kuin jääkiekkoakin. Myös Harrin Vintage olut joka kyllä maistui enemmänkin sahdilta oli mielenkiitoinen kokemus. Kertasimme edellisillan ja päivän tapahtumia

ja pidimme muuten vaan hauskaa. Eikä aikaakaan kun meikäläinen sai olut tuopin syliinsä laivan heittäessä kässärikäännöksen parkkiruutuun Helsingin satamassa.

 

 

8.5.2005 17:30 – 21:00

Taas bussissa ja paluu kohti kotia alkoi. Paluu matkalla pelasimme korttia ja lepäsimme. Pientä väsymystä oli havaittavissa mutta sen ei annettu häiritä.

 

 

 

 

 

 

8.5.2005 21:30

Kotona jälleen! Reissu ohi ja kaikki palasi faniristeyilyltä ehjin nahoin eikä kukaan edes kadonnut matkalla! Risteily oli erittäin onnistunut Faniristeily! Ensi keväänä uudestaan!

 

Atte – Enempää en muista ja jos muistan en kerro  ;-)