30.3.2005 Los Artilleros – Hunks 7-5

 

Jo lämmittely vaiheessa näytti siltä että peli saattaa osoittautua tiukaksi. Kentälle käveli joukkue jossa oli ainakin kaksi (meikäläinen tunnisti siis kaksi) NST:n

edustusjoukkueen pelaajaa. LA oli myös paikalla runsaslukuisena ja saimme ketälle 4 pakkia sekä 7 hyökkääjää. Teemu oli maalivahtivuorossa.

Peli alkoi ainakin meikäläisen silmin katsottuna suhteellisen varovaisesti ja löysästi LA:n puolelta. Vastustaja teki avausmaalin nopeasti ja huomasimme vastassa olevan

Suhteellisen taitavan joukkueen. LA ei kumminkaan antanut tämän vaivata sen enempää ja kun saimme vaihdot toimimaan alkoi pelikin kulkea

pikkuhiljaa. PateA teki tasoitusmaalin ehkä hiukan tuurillakin ja kohta vei LA:n 2-1 johtoon. Patelle kunniamaininta erityisen tehokkaasta karvauspelistä.

No vastustaja ei vielä lannistunut vaan LA:n oman pelikirjanpidon mukaan herra Mähönen kävi tekemässä 2-2 tasoituksen. LA alkoi kumminkin päästä

peliin paremmin mukaan ja toiseen erään vaihdettiin kokoonpanoa niin että JariW siirtyi pakiksi (1. erä pelattiin kolmella pakilla).

Sitten iski vastustajille mustat minuutit ja heidän puolustuspelinsä löystyi kun taas LA laittoi tiukan hyökkäysvaihteen päälle. Ensin rankaisi Joge

sitten perään Harri ja kohta vielä Raaka. Peli olikin yllättäen LA:n eduksi 5-2. Vastustajan veskalla ei varmaan ollut paras päivä mutta suurempi

syyllinen oli kyllä Hunksien joukkuepuolustus jota ei hetkellisesti tuntunut olevan lainkaan. Hunks kuitenki ryhdistäytyi ja siirsi ammattilaisia pakeista

hyökkäyspäähän ja sai taas otteen pelistä. Hunks kyllä hallitsi peliä ja piti palloa mutta pelistä jäi sellainen maku että pojat hakivat koko ajan vuosisadan

parasta kuviota onnistumatta. LA sai katkottua syöttöjä ja blokattua koko kentän läpi yritetyt soolonousut. LA pakit pelasivat uhrautuvasti. Kaiken lisäksi vastustajan laukaukset

menivät usein ohi tai Teemu otti ne kylmän viileästi kiinni maalilla (loistotorjuntoja!) Ehkä vastustaja hieman aliarvioi LA:ta tällä kertaa.

Joka tapauksessa LA siirtyi vielä 6-2 johtoon allekirjoittaneen räkämaalilla (Teron loistava esityö auttoi asiaa). Hunksin kiri alkoi tuossa vaiheessa mutta

aivan liian myöhään. Vastustaja teki 3 kavennusmaalia LA:n puolustaessaan johtoasemaa mutta kiri ei riittänyt LA:n tiukan puolustuspelin ansioista!

Makea 7-5 voitto siis LA:lle. Kyllä vanhan miehen sydäntä lämmittää kun saa rökitettyä teknisesti selvästi paremman joukkueen, jossa on mukana myös ammattilaisia.

Joka tapauksessa onnea noille NST:n kavereille seuraavaan AC HaKi matsiin! Pienenä miinuksena oli havaittavissa LA:n joukkuepuolustuksen herpaantumista viimeisellä

kahdella peliminuutilla vaikka oltiin kahden maalin johdossa. Tuossa oli vaarana että vastustaja pääsee läpiajoihin ja/tai ylivoima hyökkäyksiin kun LA puski

turhankin hyökkäävästi kohti vastustajan maalia. Matsien loput on oltava tarkkoina ja ei johtoasemassa kannata ihan silmittömästi hyökätä pelin lähestyessä loppua!

 

Starat menevät tällä kerralla seuraavasti (moni hyvä suoritus jää nyt kyllä mainitsematta!):

 

***      LA:n maalivahtipeli. Teemu oli jäätävä maalilla. Ne mitkä oli kiinniotettavissa Teemu otti ja avausheitot oli todella teräviä.

**        Kimmo. Joukkueemme kapteeni näytti mallia millaisella vaihdolla pelataan jos samaa paikkaa pelaa kolme ukkoa. Pelin lyhin vaihto 15 sek.

            ”Tulin vaihtoon kun oli hyvä tilaisuus pelikatkon takia”. Kapu tietää että vaihdot on paras tehdä pelikatkoilla.

*          Atte (itseitseäni palkiten). Ääni meni. Huusin kun hinaaja kaikessa innostuksessani. Melkein jännitti viimesessä erässä mutta jos meikäläisen meuhkaaminen toi yhtään

enempää tsemppiä joukkueeseen niin ei menny hukkaan. Pelisuoritus oli valitettavan löysä nuhasta johtuen (joojoo..seliseli).

 

 

 

Atte – koutsaan minkä kerkiin! Treenit pystyyn!

P.S Ja siteeraan vielä luotettavasta lähteestä kuultua tuomarin ja vastustajien keskustelua pelin jälkeen.

Seuraava lause oli lausuttu vittuuntuneeseen sävyyn. ”Voittihan ne koska ne pelas tosissaan!”. Tuon otan kohteliaisuutena vaikkei kaveri sitä niin ehkä tarkoittanutkaan ;-)

On se elämä on kovaa välillä ;-)